Ihminen ja muut ällöttävät eläinlajit

Mäyräkallion rapakivigraniittiluolastoa Artjärvellä.

On niin paljon tärkeitä asioita joista haluaisi ja pitäisi kirjoittaa, että välillä on vaikea valita, mutta olkoon tämän blogitekstin aihe luonnonsuojelu ja -suojelijat. Suojelu sanana sisältää sisäänrakennetun ajatuksen siitä, että se, mitä suojellaan, pysyy ennallaan. Luonnonsuojelija suojelee kuitenkin elonkehän prosessia, jonka osa itse on. Ehkä luonnonsuojelijat suojelevatkin ihmisen lisäksi aikaa; hidastavat sitä. Ihminen vaikuttaa ilmakehään, veden kiertoon ja maaperän koostumukseen tavoilla, jotka vaikuttavat niihinkin prosesseihin maapallolla, joissa ihminen ei henkilökohtaisesti ole läsnä. Luonnonsuojelijat pyrkivät pitämään yllä tiloja ja paikkoja, joissa luonnon monimuotoisuus säilyisi mahdollisimman rikkaana: vuosituhansien ja -miljoonien aikana kehittynyttä geneettistä tieto- ja selviytymispankkia. Tämän haaskaamista nopeiden taloudellisten etujen saavuttamiseksi on tuskallista seurata. Joka tapauksessa kulttuurityön pariin päätyneenä alun perin biologian opiskelijana tämä kulttuurisen ja luonnontieteellisen hankauskohta on kiinnostanut ja vaivannut minua läpi ikäni.

Udmurtialainen perinnenukke ja burmalainen, monta eläintä yhdistävä mytologinen hahmo.

Minua kiinnostavat permiläiset, nähtävästi naisten ennen toista vuosituhatta jKr valamat pronssivalut, joissa mytologinen jumalhahmo (nainen) ei ole vielä eriytynyt yksinomaan ihmiseksi, vaan hän jakaa maailmankaikkeuden hyönteisten, lintujen, nisäkkäiden ja hämähäkkien kanssa. Ekologinen kristillinen liike pyrkii käsittääkseni eheyttämään inhimilliseen ja ei-inhimilliseen jaettua juutalais-kristillistä maailmankuvaa, ja auttamaan kannattajiaan etsiytymään tasapainoon muun luomakunnan kanssa. Ihmettelen, ellei muslimeilta löydy vastaavaa liikettä. Kun nyt olemme ratkaisseet tämän perusinhimillisen ongelman ja ymmärrämme, että neljäsataa miljoonaa vuotta maapallolla tallustelleella skorpionilla on oikeus tallustella täällä vielä jatkossakin ja heristää meille myrkkypistintään, voimme siirtyä kuntatalouden piiriin ja kysyä, kenen murokupista maksetaan opettajien, kunnallisten hammashoitajien ja katujen puhtaanapitäjien palkat, kun taantuma iskee, sellutehtaan pata porisee hetken hiukan matalammalla lämpötilalla ja harvinaistunut hömötiainen hengähtää helpotuksesta, kunnes ketterä monitoimikone pärähtää jälleen käyntiin ja lähtee niittämään metsästä hyvinvointimme yhä kestämättömämmäksi käyvää laskua. Maksetaanko palkat skorpionin vai ihmisten muroista? Madridin epäonnistuneen ilmastokokouksen jälkeen voitaisiin sanoa, että ihmislaji mielummin kuolee huomenna kuin antaa tänään omastaan skorpionille sen, mikä skorpionille kuuluu. Mutta minä uskon, että se, jonka kuuluu kuolla, on epäonnistunut talousjärjestelmä. Haluan uskoa, että sutta, skorpionia, lahottajasieniä ja kärpäsentoukkia pelkäävä ja kiroava perushomosapiens sietää maapallomme itsensä kannalta vaivalloisiakin kanssaeliöitä paremmin jos ymmärtää, että ne eivät uhkaa sitä, että hänen jääkaapissaan on huomennakin jotain ihan hyvää purtavaa, eikä naapuri pidä häntä luuserina, jos hän ei kahden vuoden päästä ole vaihtanut vuoden vanhaa autoaan. Edellämainitut lajit ovat edellytys sille, että ihmisten kannalta kivat jutut ovat jatkossakin (niitä haluaville) mahdollisia. Tätä hyötysuhdetta kuvataan nimellä ekosysteemipalvelu. Ekosysteemipalvelu on termi, jossa on myös paradoksi: se tutkii muun elonkehän ihmiselle tuottavia erilaisia hyötyjä. Se, millaisia hyötyjä muu elonkehä ihmisen toiminnasta saa, jää käsitteen ulkopuolelle, vaikka se saattaa olla tämän hetken merkittävin kysymys lajimme eloonjäämien kannalta. Permakulttuuri on maataloutta, joka näkee ruuan tuotannon jonkinlaisena ihmisen ja ympäristön välisenä tai chinä, jos näin voi sanoa: vuorovaikutuksena, joka pyrkii pitämään yllä ympäristön monilajisuutta kaikkien edun suojaamiseksi samalla, kun ihminen saa prosessista ravintoa. Tämänhetkinen talousjärjestelmämme polkuhinnoittelee ekosysteempalvelut, joiden varassa ihmislaji elää, maksaa tällä rahalla kuntapalveluja, ja tunkee rahoja veroparatiiseihin hautumaan maailmanloppua odottamaan.

Viinirypäleensiemenöljyyn uutettuja kasveja: vasemmalta särmäkuisma, porkkana, ukontulikukka, kehäkukka.

Vastakkainasettelu inhimillisen ja ei-inhimillisen elonkehän kesken kiristyy samaa tahtia yhteiskunnallisen vastakkainasettelun kanssa: ne, jotka menestyksekkäästi työskentelevät tai yrittävät parhaansa mukaan työskennellä ekosysteemipalveluista rahaa ihmislajin hyväksi imuroiden – eikä edes ihmisten hyväksi, vaan markkinoiden, yhtiöiden, joiden reaktioita pörssissä kuvaillaan inhimillisin termein- ja ne, jotka eivät tähän leikkiin syystä tai toisesta kykene tai uupuvat siihen, ja joita vaaditaan yhä kovemmin äänenpainoin ruotuun. Ei työttömien hyysäykselle, ei kansalaispalkkaa venkoileville laiskureille. Työelämä on onnistuttu tehostamaan painajaismaisiin mittasuhteisiin samalla kun robotit vievät loput työpaikat. Muurahaisyhteiskunta häärii avokonttoreissa: parviäly myllyttää maailmaan aina vain lisää erilaista inhimillistä hyvää pitääkseen systeemin käynnissä samaan aikaan, kun muun eliökunnan kyky kaataa materiaalia tähän prosessiin hapertuu silmissä. Ja kaikki ihmiset vain halusivat hyvää, yhteistä hyvää… prkle niitä luonnonsuojelijoita direktiivilajeineen, minulla on oikeus kaataa metsäni uuden traktorin saadakseni jos haluan. Enkä prkele anna susien syödä koiriani ja lampaitani ja pihailvesten kissojani, ei uskalla kaupunkilainen edes metsään mennä ja yrittää määräillä täällä… ja totta joka sana, samaan aikaan kun ei-totta… prkele niitä maaseudun juntteja jotka yleistää kaupunkilaiset yhteen nippuun…

Lapinjärven Mäyrämäen luolan suuaukko aukeaa rotkon päätteeksi antropomorfisen kallion kasvojen alta.

En tiedä onko eroa palvooko Lapinjärven antropomorfisia kivikasvoja vai pörssikursseja inhimillisiä tunteita kuvaavin adjektiivein. Molemmilla tavoitellaan elämänhallintaa – jos taas palvonnan kohde siirretään kirkon seinien sisään, joidenkin mielestä palvonta on sivistyneempää ja moraalisesti soveliaampaa. Koko ajan kuitenkin peilaamme itseämme niin pörssikäyriin, kiven kuvioihin ja kynttilänvalossa läikehtiviin Jeesuslapsen kasvoihin. Inhimillisten tunteittemme tuolla puolen virtaa elämän kolme ja puoli miljardia vuotta virrannut virta, jossa tälläkin hetkellä laskettelemme, eikä sitä juurikaan kiinnosta kielelliset käsitteemme siitä, miksi juuri meidän, ihmisten, pitäisi saada hyödyntää koko virta tyhjiin ja kuvitella, että vielä sen jälkeen jostain ammennamme elämämme eväät. Itse uskon, että modernit tekniset ratkaisut pidentävät ihmislajin ikää maan päällä. Emme katoa ilmastonmuutokseen, vaikka lujille se ottaa, sillä tekniset ratkaisut ovat jo käden ulottuvilla. Mutta tekniikka ei ratkaise ihmisyytemme ongelmaa. Mietimme joskus ystävän kanssa millaiseksi maailma muuttuisi tai muuttuu, kun kaikilla meillä on käytössämme rajaton määrä uusiutuvaa energiaa. Haluaisitko sinä antaa kaikille maailman ihmisille rajattoman määrän uusiutuvaa energiaa käytettäväksi, tai haluaisitko itse ottaa siitä vastuun? Toisaalta, millä perustein energiaa aletaan eri ihmisille säännöstellä, kun sen aika tulee? Nämä innovaatiot eivät edes ole kovin kaukana. Jos emme kehity hahmottamaan rakentavasti olemassaoloamme suhteessa toisiimme ja osana muuta eliökuntaa, meitä ei pelasta mikään energiainnovaatio eikä tekniikka; ei tällä planeetalla eikä millään muullakaan, minne jotkut ajattelevat ihmislajin leviävän. Ja siihen inhimillisen itseymmärryksen pisteeseen on vielä pitkä matka; voi olla että liian pitkä.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö meidän pidä tehdä kaikkea sitä, mitä meidän pitää tehdä. Voihan ulkoavaruudesta ilmestyä toisen sivilisaation edustaja, joka kaataa järkeä kovaan kalloomme, ja alamme olla – ihmisiksi. Ja voiko meitä sitten enää edes ihmisiksi kutsua? Ehkä olemme sitten jo jokin toinen laji.

Permiläinen pronssivalu. Piirros kuvan mukaan: OR.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: