viikonloppu kallioiden sylissä

Tänään Helvetinjärven kansallispuiston päivätuvassa, hämärän hirsituvan ikkunasta rotkojärven pintaa katsellessa pohdimme, mitä kaloja näissä toinen toistaan ketjumaisesti seuraavissa syvissä, kapeissa järvissä mahtaa olla. Illalla kotiuduttuani minua kiusasi ajatus, mistä paratiisimaisen kaunis erämaajärvialue on saanut dramaattisen nimensä. Alueeseen liittyvä tarina antaa osviittaa molempiin kysymyksiin:

paikallinen renki oli käynyt salaa kokemassa noitanakin tunnetun Sipilän vanhan emännän katiskan ja vienyt sieltä hauen. Kun nainen oli mennyt penäämään kalaansa, renki oli naureskellen kieltänyt rikoksen ja saanut naisen vihat niskaansa: siitä helvetin järvestä ei kalaa sinun elinaikanasi tule, nainen oli manannut. Eikä kalaa tullut ennenkuin viinamäen mieheksi sortunut renki oli heittänyt henkensä.

Puron moniääninen solina valmistelee vierailijaa matkalla kiven sisään. Näillä salomailla on kierrellyt polkuverkosto, jota on kuljettu jalan niin kirkkoon kuin kaupantekoon; markkinoille johtavan polun nimi oli viinapolku.

Jyrkkiä kallioseinämiä alas lorisevat purot kastelevat monilajisia sammalpintoja ja muodostavat uskomattoman hienon akustisen maailman. Rotkojärveen laskevan jyrkän halkeaman puristuksesta voi helposti kuvitella alueen parantajien hakeneen tietoa ja voimia askareisiinsa. Korkeuksista moderneja kulkijoita tarkkaileva korppi ilmoitti pitävänsä meitä edelleen silmällä, mikä on minusta lohdullista.

Emäksisistä kivilajeista muodostuvat kalliot ylläpitävät monilajista, vaativaa kasvillisuutta kallionaluslehdoissaan, mutta Helvetinkolun ympäristö on suhteellisen karu. Ehkä järven nimi viittaa myös tähän graafiseen, kauniiseen karuuteen, jota lehdetömäksi rauennut puusto korostaa. Etäämmällä Helvetinjärven kansallispuistostakin löytyy sellaisia kalkinsuosijoita kuin pieni, siro tummaraunioinen ja taikinanmarja.

Viikonlopun toinen kivenkova retkeilykohde oli rapakivikuvioinen Bombersgrottanin luola Loviisan ja Kouvolan välimaastossa. Kylätien kupeessa sijaitseva ahdasaukkoinen luola on yli kolmenkymmentä metriä pitkä, suoriksi lohjenneista seinämistä ja pitkistä suorista kattopinnoista muodostuva kallionalainen kellari, jonka seinillä välkehti kaksikymmentä aikuisena talvehtivaa, suht harvinaista kiiltomittaria.

Vedottomassa, maan pinnan alle avautuvassa luolassa lämpötila pysyy kireimpienkin pakkasten aikaan plussan puolella. Suuaukon oikealle puolelle avautuvan luolaston lattia on lohkareiden lomassa veden peitossa: tänne suunnistavan luolaintoilijan kannattaa varustautua kumpparein. Lepakoita ei syynäämisestä huolimatta näkynyt tässäkään luolassa talvehtimassa. Joko olosuhteet eivät passaa lämpötilasta ja kosteudesta tarkoille nahkasiiville, tai ne ovat ryöminet kalliohalkeamien perukoille ihmissilmän ulottumattomiin koisimaan puolivuotista horrostaan.

Esi-isiemme parantajat ja tietäjät vierailivat rotkojen tapaan luolissa hakemassa yhteyttä voimiin, joilla yhteisöjään palvelivat. Ehkä internetin sokkelot toimivat jollain tapaa nykyjään samoin.

Koska harjujemme hiekkavarat on suurelta osin käytetty, rakentamisen ja tieverkoston ylläpitämiseen käytettävä murske hankitaan yhä suuremmalta osin louhimalla kallioita. Laki säätelee kallioiden louhintaa löyhästi – kuka tahansa maanomistaja voi myydä kallionsa, ellei siitä koidu naapureille merkittävää haittaa. Räjähdysaineet paukkuvatkin nyt tiuhaan ja pieniä, muutaman vuoden toimiviksi suunniteltuja kalliolouhoksia syntyy kuin sieniä sateella.

Kalloiden louhinnan ympäristöseuraukset ovat kuitenkin sienten kasvua mittavammat . Olisi perusteltua keskittää kallioiden louhinta kunnittain yhdelle tai kahdelle suurelle louhokselle sen sijaan, että parikymmentä metriä syvä, vedellä täyttyvä kuoppa löytyy joka toisesta kylästä. Louhosten vaikutukset pohjavesiin voivat olla arvaamattomia kallioperän halkeamien virtaamien kautta, ja taajaman ulkopuolella ihmiset ovat kaivojensa kautta puhtaasta pohjavedestä riippuvaisia.

Siro tummaraunoinen ja herkkä haisukurjenpolvi ovat harvinaisia emäksisen kallioperän kasveja. Nämä kasvit on kuvattu entisellä kalkkikaivoksella Lohjalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: